Mitä olisi hyvä osata?

Maailma on menossa siihen suuntaan, että perinteisellä tietotekniikan opetuksella kansalaisopisoissa on miettimisen paikka. Ajokorttitutkinnot ja peruskurssit eivät enää vedä entiseen malliin. Voiko olla niin, että vapaan sivistystyö alkaa niiltä osin olla tehty? Vai onko niin, että työelämän karrelle polttama aikuisväestö ei enää iltaisin jaksa tietokonetta opiskelumielessä avata. Joissakin perheissä lasten harrastukset täyttävät kaikki arki-illat.

Mutta vielä ei kannata avoimia työpaikkoja selata, sillä teknologia ympäröi arkipäiväämme niin totaalisesti, että opiskeltavaa riittää ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tarpeet vain ovat muuttuneet perustasosta jo eteenpäin. Osaamme kyllä käyttää Windowsia ja teksturia, mutta miten sujuu tallennuksen ajastaminen digiboksilla, sähköpostin virittäminen kännykkään tai CD-levyn kopioiminen lapsen musiikkisoittimeen?

Olisi kyllä hienoa, kun voisi isommalla porukalla istua alas ja miettiä mitä uutta ihmisen pitää nykyisin osata. Muutos näkyy siinäkin, että enää ei puhuta tietotekniikasta, vaan tieto- ja viestintätekniikasta tai jopa tietoyhteiskuntavalmiuksista.

Mietitäänpä näitä uusia kursseja suunnitellessa. Tietysti peruskurssit säilyvät tarjonnassa, mutta jatkokursseille olisi hyvä saada uutta potkua.