Opiskelijan aloitusohjeet kv-ryhmälle

Erään pilottikurssimme opiskelijat eivät puhu äidinkielenään suomea. Kun sille haluttiin luoda verkkoulottuvuus, tunsin, että tässä onkin hyvä haaste kokeilla oppimisalustan käyttöönottoa kansainväliselle porukalle. Enkä tarkoita haastetta siinä mielessä, että se olisi erityinen ongelma, niin kuin nykyisin on tapana muotoilla. Koin, että haaste on hyvä yllyke kokeilemaan ja että se antaisi tilaisuuden tunnistaa siihen liittyvät sudenkuopat.

Ensiksi tuli mieleen alustan käyttöliittymä. Sen kielenhän voi vaihtaa, hieno juttu. Tähän kuitenkin liittyy muutamia näkökohtia. 1) Mitä iloa opiskelijalle on muuttaa käyttöliittymä omankieliseksi jos kurssin sisällöt ja viestintävälineet ovat itselle vieraalla kielellä? 2) Millä kielellä käyttöohjeet pitäisi antaa? Pitäisikö koota listoja käyttöliittymän toiminnoista kaikille kurssille osallistuvien kotikielillä? ja vielä 3) Jos opiskelijat käyttävät skandinaavisia näppäimistöjä, miten näppäimistä käytetyt suomenkieliset (puhekieliset) termit pitäisi auttaa oppimaan.

Haasteita riittää, mutta onneksi nykymaailmassa ei oikeita ratkaisuja enää ole. Mikäli joita kuita kiinnostaa ratkaisuyrityksemme näihin kiperiin kysymyksiin, toivotan tervetulleeksi kommentit. Kokeilemme nyt keväällä seuraavaa reseptiä ulkomaalaiskurssilla:

• Oppimisalustaan ei ladattu kunkin osallistujan kotikielen kielipaketteja, vaan heillä oli valittavanaan vain suomi, ruotsi ja englanti.
• Opiskelijat saavat johdannon mikroluokassa lähiopetuksena, voivat käyttää sitä kurssin aikana, mutta myös osallistua kotoaan.
• Opiskelijoille laadittiin englanninkielinen pikaohje, mihin sisällytettiin myös käyttöliittymän suomenkieliset vastineet.
• Oppimisalustan toiminnot kokeiltiin lähiopetuksena mikroluokassa, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus kysyä epäselvät kohdat heti.
• Opiskelijoille laadittiin kysymys-vastaus -tyyppinen ohje, jossa kerrottiin mm. miten windowsin näppäimistöasettelu muutetaan suomalaiseksi ja kaaviokuva mistä paikasta mikin merkki löytyy.